Hei lasten ja nuorten huoltajat!

Kempeleessä toimii Hyvän kasvun ohjelman mukaisesti alueellisia yhteistyöryhmiä, jotka kokoavat yhteen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, opiskeluhuollon, seurakunnan, nuorisopalveluiden sekä liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden esihenkilöitä ja työntekijöitä. Työryhmien tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, sujuvoittaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä edistää ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä toimintakulttuuria alueellamme. Yhteistyön avulla rakennamme turvallista kasvu- ja oppimisympäristöä sekä varmistamme palveluiden yhteensovittamisen lasten ja nuorten parhaaksi alueilla. Kirkonkylän ja Santamäen alueella toimii oma alueellinen yhteistyöryhmä, joka on nimeltään Länkkärit.  

Olemme sopineet, että laitamme teille huoltajille ajoittain aina eri teemoista hyvinvointiterveisiä koko läntistä Kempelettä koskien. Olemme saaneet myös huoltajilta toiveita, että alueellamme tehtäisiin yhteisiä linjauksia ja kannanottoja asioihin, jotta huoltajien olisi keskenään helpompi pitää yhteistä linjaa esimerkiksi esille nostamiemme teemojen pohjalta.  Nämä terveiset tietyn aiheen ympärillä on tarkoitettu lisäämään tietoutta, keskustelun aiheiksi sekä teille huoltajille myös kasvatustyönne tueksi.

Miten suojelen lapseni kehittyviä aivoja?  

Lasten ja nuorten arki ja vapaa-aika ovat muuttuneet vauhdilla digitaalisten laitteiden myötä. Älypuhelimet, pelit ja sosiaalinen media tarjoavat viihdettä ja uusia oppimisen tapoja, mutta ne tuovat mukanaan myös suuren vastuun.

Haluamme herättää yhteistä pohdintaa siitä, miten ruutuaika vaikuttaa eri-ikäisten lasten ja nuorten arkeen, uneen ja kehitykseen. Tukena tässä pohdinnassa käytämme aivotutkija Mona Moisalan käynnistämää Aivot Eka -kampanjaa sekä uusinta tutkimustietoa digilaitteiden vaikutuksista kasvaviin aivoihin.

Mitä tutkimukset kertovat laitteista ja kasvavista aivoista?

Lapsen ja nuoren aivot kehittyvät ja muovautuvat aina aikuisuuteen saakka. Se, millä tavalla vapaa-aikaa vietetään, muovaa aivojen rakenteita ja hermoverkkoja. Tutkimukset antavat meille painavaa mietittävää eri ikäkausiin:

• Pienet lapset ja leikki (varhaiskasvatus): Pienen lapsen aivot tarvitsevat kehittyäkseen kolmiulotteista maailmaa, motorista liikkumista ja aitoja vuorovaikutustilanteita. Ruutu ei voi korvata näitä. Vähäisempi ruutuaika on tutkitusti yhteydessä parempaan kielelliseen kehitykseen ja itsesäätelytaitoihin.
• Alakoululaiset ja oppiminen: Tutkimusten mukaan niillä lapsilla, joiden ruutuaika on alle tunnin päivässä, oppimissuoritukset voivat olla jopa kaksi vuotta edellä niitä lapsia, jotka viettävät ruudun ääressä yli 5 tuntia päivässä. Älypuhelimen hankinnan lykkääminen (esimerkiksi suosimalla kellopuhelinta) tukee tutkitusti parempaa menestystä äidinkielessä ja matematiikassa.
• Nuoret ja yläkoululaiset (keskittymiskyky ja uni): Nuorten keskimääräinen ruutuaika on tutkimusten mukaan jopa seitsemän tuntia vuorokaudessa. Nopeatahtinen, algoritmien ohjaama sisältö (kuten TikTok ja lyhytvideot) kuormittaa aivoja ja altistaa jatkuville keskeytyksille. Tämä heikentää nuoren kykyä pitkäjänteiseen keskittymiseen, syvälliseen oppimiseen ja hyvään uneen. Kouluaikainen puhelinkielto on tuottanut jo merkittäviä vaikutuksia kouluarkeen: Työrauha on luokissa parantunut, pitkäjänteinen työskentely on lähtenyt jälleen rakentumaan parempaan suuntaan, somekiusaamisen on vähäisempää sekä kohtaamisen ja yhdessäolon vaikutukset ovat vahvistaneet oppilaiden hyvinvointia.

Pohdittavaksi kotiin: Ruutuajan merkitys vapaa-ajalla

Digitaaliset sovellukset ja pelit on suunniteltu koukuttamaan aivojen palkkiojärjestelmää. Lapset ja nuoret eivät vielä biologisesti pysty täysin säätelemään omaa käyttöään, joten vastuu rajoista ja digihyvinvoinnista on meillä aikuisilla.

Haastammekin teidät huoltajat pohtimaan kotona seuraavia asioita lapsen iästä riippuen:

1. Laatu ja tasapaino: Korvaako ruutuaika jotain aivoille välttämätöntä? Saako lapsi tai nuori riittävästi unta (8–10 tuntia), liikkumista ja kasvokkaista vuorovaikutusta päivittäin?
2. Yhteiset säännöt: Pystymmekö sopimaan perheessä selkeistä yhteisistä pelisäännöistä? Esimerkiksi siitä, että ruudut jätetään kokonaan pois yhteisiltä aterioilta ja makuuhuoneista ennen nukkumaanmenoa.
3. Aikuisten esimerkki: Millaisen mallin annamme lapsille omalla puhelimen käytöllämme? Olemmeko aidosti läsnä vapaa-ajalla, vai siirtyykö omaiskin huomiomme jatkuvasti näytölle?

Suosittelemme teitä huoltajia katsomaan tallenteen ruutuajasta, joka on koko Suomen vanhempainillasta Aivot Eka vanhempainilta. Lisäksi Pohteen koko alueen vanhempainiltatallenteesta perheterapeutti Pia Penttala kertoo, millaisia haasteita tämän päivän vanhemmilla on, ja miten esim ruutuaikaa voi ratkoa Pohjois-Pohjanmaan vanhempainilta 4.11.2026. Lisätietoa ja vinkkejä löydät kampanjan viralliselta sivustolta aivoteka.fi.  

Tehdään yhdessä lasten ja nuorten arjesta tasapainoista ja tuetaan heidän aivojensa hyvinvointia. 

yhteistyöterveisin Länkkärit- työryhmä